Osingonjako on yhtiön voiton jakamista osakkeenomistajille ja se voi tapahtua jakamalla osinkoa, väliosinkoa, ennakko-osinkoa tai lisäosinkoa. Mitä eroa näillä on?
Osinko on osuus osakeyhtiön tuloksesta, joka maksetaan osakkeenomistajille eli toisin sanoen osingonjako on yhtiön voiton jakamista osakkeenomistajille. Osinkotulojen verotus tapahtuu eri tavoin riippuen siitä, onko osinko peräisin listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Lisätietoja osinkojen verotuksesta voit lukea verohallinnon sivulta tai Optimin artikkelista.
Yleinen käytäntö on, että osingonjako tapahtuu kerran vuodessa vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. On kuitenkin mahdollista, ja joskus jopa verotuksellisesti järkevää toteuttaa osingonjako muulla tavalla kuin yleisen käytännön mukaisesti. On mahdollista maksaa väliosinkoa, ennakko-osinkoa tai lisäosinkoa. Mitä näillä tarkoitetaan?
Osingonjako: Väliosinko
Osingonjako on yhtiön voiton jakamista osakkeenomistajille ja mikäli yhtiö laatii tilikautta lyhyemmältä ajalta välitilinpäätöksen, osingonjako voi tapahtua myös välitilinpäätöksen perusteella. Välitilinpäätöksen etu on, että siihen perustuva osinko voidaan jakaa myös kesken olevalta tilikaudelta ja näin hyötyä tilikauden hyvästä tuloksesta etukäteen. Käytännössä välitilinpäätöksen tekeminen edellyttää aina tilintarkastuksen tekemistä, mikäli tilintarkastaja on valittu. Välitilinpäätös on myös hyväksyttävä sekä hallituksessa että yhtiökokouksessa.
Väliosinko voi mahdollistaa osakkeenomistajan osinkotulojen jakamisen useammalle vuodelle, jolloin myös verotus jakautuu useammalle eri vuodelle. Tämä voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, kun osakkeenomistajan tulojen verotus on progressiivinen.
Lyhyt yhteenveto: plussat ja miinukset
+ voidaan jakaa kesken olevalta tilikaudelta, mikä mahdollistaa tuloksesta hyötymisen ennakkoon
+ mahdollistaa osinkotulojen jakamisen useammalle vuodelle, mikä saattaa olla verotuksellisesti edullista
– vaatii tilintarkastetun välitilinpäätöksen, mikäli tilintarkastaja on valittu
Osingonjako: Ennakko-osinko
Ennakko-osinkojärjestelmän perusajatus on osinkotulon jaksottamisen aikaistaminen. Ennakko-osinko voi kuitenkin tulla sovellettavaksi vain konserniyhtiöiden välisissä suhteissa, joissa osingonsaajayhtiöllä on määräysvalta osinkoa jakavassa yhtiössä. Emoyhtiön tulee vaatia sitä jo kuluvalla tilikaudella tytäryhtiöltä. Vaatimus on kirjattava sekä hallituksen että yhtiökokouksen pöytäkirjoihin, minkä jälkeen ylimääräisessä yhtiökokouksessa tehdään ennakko-osingonjakopäätös.
On huomattava, että päätettyä ennakko-osinkoa vähempää ei voi jakaa osinkoa, mikäli halutaan ennakko-osingon olevan pätevä. Jos puolestaan jaetaan enemmän kuin mitä on päätetty, ylimenevää osaa ei katsota lainkaan ennakko-osingoksi.
Ennakko-osingon hyvä puoli on se, että se mahdollistaa osingon kotiuttamisen vuotta aikaisemmin ja lisää verohuojennetun osingonjaon määrää saman tien, koska ennakko-osinko luetaan emoyhtiön nettovarallisuuteen. Näin ollen myös vapaan oman pääoman siirtyminen omistajayhtiölle nopeutuu.
Jotta ennakko-osinko hyväksytään myös verotuksessa, tulee sen täyttää kaikki sille asetetut edellytykset. Lisätietoja ennakko-osinkokäytännöistä voi lukea Edilexin sivulta.
Lyhyt yhteenveto: plussat ja miinukset
+ mahdollistaa osingon kotiuttamisen vuotta aiemmin
+ lisää verohuojennetun osingonjaon määrää saman tien, koska ennakko-osinko luetaan emoyhtiön nettovarallisuuteen
– soveltuu vain konserniyhtiöiden välisissä suhteissa
Lisäosinko
Lisäosinko on ylimääräinen osinko, joka maksetaan vuosittaisen osingon lisäksi viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Lisäosingon maksun taustalla on usein jokin tietty syy, esimerkiksi yritys on saattanut myydä joitain toimintojaan tai kassaan on kertynyt ylimääräisiä varoja. Lisäosingot voidaan maksaa joko normaalin osingon maksun yhteydessä, tai niiden maksulle voidaan määritellä oma ajankohta. Osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:n mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, mikäli lisäosinkoa halutaan jakaa.
Lyhyt yhteenveto: plussat ja miinukset
+ maksetaan viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella eli kevyt hallinnollinen menettely (ylimääräinen yhtiökokous)
+ voidaan käyttää kassaan sitoutuneita varoja maksamalla lisäosinkoa
– lisäosingon maksaminen voi johtaa osakkeen omistajan näkökulmasta suurempaan verotaakkaan, yrityksen näkökulmasta voi vähentää mahdollisuuksia esimerkiksi strategisiin investointeihin tai muihin ostoihin.
