Rakennusliikkeen talous

Tässä artikkelissa kerrotaan rahanarvoisia vinkkejä huomioitavaksi rakennusalan yhtiön taloudesta. Jotta rakennusliikkeen talous kukoistaisi, paneudutaan tässä artikkelissa talouden kahteen peruspilariin: kannattavuus, ja maksukykyisyys. Kolmas peruspilari liittyen aiheeseen ”rakennusliike talous” on vakavaraisuus, mutta siihen ei syvennytä tässä artikkelissa.

Rakennusliikkeen talous – kannattavuus

Rakennusalalle tyypillinen tulostavoite voi olla esimerkiksi 5-15% luokkaa. Kun rakennusliike budjetoi tulostaan, hinnoittelussa on syytä ottaa huomioon erilaisia riskitekijöitä. Kaksi tyypillistä riskierää, joita ei helposti yksittäistä rakennusurakkaa hinnoitellessa ota huomioon, ovat takuuriski sekä luottotappioriski. Suuremmissa kokonaisuuksissa huomionarvoinen on myös monesti sopimukseen sisältyvät viivästyssakot, jotka syövät katetta realisoituessaan.

Miksi budjetit eivät silti aina pidä, vaikka edellä mainittuja riskieriä otettaisiinkin huomioon? Budjettilaskelmalla ei näy sellaiset tekijät, jotka johtuvat vaikka huonosta johtamisesta, laadunvalvonnan puutteista tai tilauskannan voimakkaan heilahtelun aiheuttamasta organisatorisesta ”stressistä”. Tällä tarkoitan tilanteita, joita voi aiheuttaa sekä kasvu että lasku. Kasvun kiireissä työnjohto tai rekrytoinnit epäonnistuvat, ja normaalin tason suorittaminen ei toteudukaan. Laskiessa tahti hiipuu ja työmailla tekeminen voi muuttua maleksimiseksi. Taas normaali kannattavuustaso jää toteutumatta.

Taitava rakennusliikkeen talouspäällikkö osaa ottaa huomioon edellä mainitut tilanteet. Nopeaa reagointia vaativat urakat hinnoitellaan suuremmin varmuuskertoimin – tasaisempana aikana, kun reagointiaikaa on enemmän, hinnoittelu voi olla maltillisempaa. Kuinka ennustaa ja tunnistaa organisaation kulloinenkin rasitustila ja hyödyntää tätä informaatiota kannattavuuden hallinnassa?

Rakennusliikkeen talous – maksukykyisyys

Maksukykyinen rakennusliike on onnistunut pyörittämään kassaansa tehokkaasti. Hyvinkin kannattava liiketoiminta voi kärsiä kassavajeesta – erityisesti voimakkaan kasvun kohdatessa. Edellisten urakoiden takuusummat ovat saamatta, uuden projektin materiaalien ennakkolaskut odottavat ja takuusummat pitäisi sitoa kiinni.

Maksukyvystä huolehtiminen on – kärjistetysti – helppoa. Laskuta myyntisaamisesi mahdollisimman etupainoisesti ja maksa ostovelkasi mahdollisimman takapainoisesti. Esimerkiksi pienenä aliurakoitsijana vaihtoehdot voivat olla vähissä. Suuret rakennusliikkeet pyrkivät nimittäin toimimaan kärjistetyn ohjeen mukaisesti ja maksavat ostolaskut pitkillä maksuajoilla. Neuvotteluvoima ratkaisee.

Maksukykyä voi tukea erilaisin rahoitusmekanismein. Rakennusliikkeen toimiva kassarahoitus voi nojata eri tyyppisiin elementteihin.

Esimerkkejä:

1) limiittitili, jota käytetään tarpeen tullen. Rahoituksen kustannus muodostuu

käyttöpäivät(% vuodesta) x keskisaldo x vuosikorko

2) factoring-rahoitus, eli myyntilaskut myydään laskurahoittajalle

tällainen rahoittaja tilittää nopeasti syntyneen myyntilaskun summan yritykselle, vähennettynä provisiollaan. Tällaisen rahoituksen kustannus muodostuu provision prosentuaalisesta suuruudesta. Factoring-rahoitus on suunnattu yleensä yritysasiakkaille lähetettäviin laskuihin.

3) kassalaina, jota lyhennetään etukäteen suunnitellun ohjelman mukaisesti ja jolle maksetaan korkoa.

Kassalaina on tyypillinen esimerkiksi yrityksen perustamisvaiheessa turvaamaan alkuinvestointien ja ostolaskujen rahoitus.

4) yrityksen oma tulorahoitus

Yrityksen toiminnan tulos kasvattaa myös käytettäviä kassavaroja. Osingot pienentävät niitä. Asia ei ole tietenkään näin yksioikoinen johtuen tulojen ja menojen aikatauluttumisesta. Rakennusalalla esimerkiksi on isommissa urakoissa jopa vuosia kiinni takuusummia. Liian ”lihava” kassa ei ole myöskään optimaalinen, sillä rahalla on aina kustannus. Näin voidaan ajatella myös yrityksen oman tulorahoituksen osalta, sillä kassassa oleva ylimääräinen puskuri voisi tuottaa korkoa jonnekin sijoitettuna. Jos se ei ole sijoitettuna, saamatta jäänyt korko on kustannusta.

Rakennusliikkeen talouspäällikkö eli CFO

Kuinka rakennusliikkeesi johtaa talouttaan? Haluaisitko ammattilaisen arvion ja vinkit yksilöidysti sinun rakennusliikkeen talouden johtamisesta? Nykyään löytyy myös hyviä ulkoistettuja talouspäällikköpalveluita, jotka tehostavat talouden johtamista rakennusliikkeessä. Kysy lisää, jos kiinnostuit!

Haluatko tietää lisää?

Vastaamme mielellämme kysymyksiisi ja kerromme lisää palveluistamme.

Samuli Simolin

Samuli Simolin
+358 50 342 0344
myynti@optimitalous.fi

Optimi suomen vahvimmat

    Lue lisää blogistamme

    Osingonjako

    Osingonjako on yhtiön voiton jakamista osakkeenomistajille ja se voi tapahtua jakamalla osinkoa, väliosinkoa, ennakko-osinkoa tai lisäosinkoa. Mitä eroa näillä on? Osinko on osuus osakeyhtiön tuloksesta,

    Lue lisää »
    kirjanpito

    Kirjanpito

    Tiesitkö, että kirjanpito voidaan tehdä monella eri tavalla? Tiedätkö, millä tavalla sinun kirjanpitosi tehdään? Kerromme tässä artikkelissa, mitä kirjanpito eri tavoilla tehtynä tarkoittaa. Luettelemme eri

    Lue lisää »