Start-up kirjanpito

Start-up yritystenkin kirjanpidossa riittää erityispiirteitä. Start-up yrityksen luonnetta kuvaa nopean kasvun tavoittelu, monesti hetkellisen kannattavuudenkin ehdoilla. Hyvin useasti start-up-yrityksen ytimessä on jokin digitaalinen sovellus, kuten mobiiliapplikaatio tai -peli, jota levittämällä pyritään valtaamaan markkinaa nopeasti. Tätä kutsutaan skaalautumiseksi.

Onnistuneen tilitoimistoyhteistyön seurauksena

1. Start-up yrityksen kirjanpito on lakia noudattava ja rehdisti rahoittajia informoiva
2. Start-up kirjanpito hyödyntää verotuksen suomat mahdollisuudet ja yhtiömuodot sekä omistukset perustetaan pitkän tähtäimen suunnitelma huomioon ottaen
3. Start-up yrityksen kirjanpito on kustannustasoltaan järkevä ja hyödyntää digitaalisen kirjanpidon potentiaalin

Start-up-maailmaan liittyviä, mutta reilusti tilitoimiston kapasiteettia kysyviä elementtejä ovat esimerkiksi:

1. Kansainvälisyys. Kansainvälisyys tarkoittaa mm. painoarvoa yhtiömuotojen valinnassa, verotuselementtejä, vientiä ja tuontia, kielihaasteita, kulttuurieroja.
2. Nopea kasvu ja kassafokus. Reaaliaikainen tunnuslukuraportointi, järkevästi sovitut maksuehdot, nopeasti kasvava tilitoimiston resurssien tarve ja yleisesti riittävän ja realistisen informaation tarjoaminen. Tässä elementtejä start-up-maailmaan
3. Keskeisten tase-erien aineettomuus. Erityisesti on huomioitava kirjanpitolain ja hyvän kirjanpitotavan kestävä aineettomien oikeuksien arvostus ja poistoperiaatteet.

Kehittämismenojen aktivoinnista

Karu esimerkki epäonnistuneesta ja huolimattomasta dokumentoinnista ja toiminnasta on Turun Hovioikeuden ratkaisu 31.8.2018 diaarinumero R17/1352. Kyseisessä tapauksessa konkurssin partaalla olleen yhtiön toimitusjohtaja oli aktivoinut taseeseen merkittävän summan kehittämästään ohjelmistosta, jolla ei kuitenkaan ollut enää näyttöä tulevaisuuden tuloista.

Samaan aikaan hän oli nostanut itselleen ja läheisilleen huomattavaa palkkaa. Raskauttavaa oli myös, että 50% ohjelmiston omistuksesta olikin toiselle yhtiölle osoitettua, jota rahoittajat myöskään eivät tienneet. Koko kuvion lopputuloksena toimitusjohtaja sai 3.5 vuotta ehdotonta vankeutta.

Onnistuneen kehitystyön seurauksena kehittämismenot saadaan toki aktivoida, mikäli niiden odotetaan tuottavan tuloa useampana tilikautena. Kirjanpitolain mukaan ”kehittämismenoja ei saa aktivoida muita kuin pitkävaikutteisina menoina”.

Tällaiset aktivoidut kehittämismenot eivät kuitenkaan saa toimia laskupohjana taseen osoittamalle vapaalle pääomalle, josta maksetaan varoja OYL mukaisesti. Lisäksi kirjanpitolaki edellyttää varovaisuuden periaatteen noudattamista.

Kehityskulujen aktivoimisen keskiössä ovat mm.

1. Oikeanlainen dokumentointi
2. Varovaisuuden periaate
3. Rahoittajien tulee saada realistinen kuva
4. Aktivoitavien menojen osuus kokonaiskuvassa

Yksinkertaistaen: tuotekehitysvaiheen kuluja voidaan aktivoida taseeseen = tulosta voidaan saada positiivisemmaksi tuotekehitysvaiheessa. Viime kädessä hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa siitä, että ne ovat realistiset, dokumentoidut eivätkä vääristä kokonaiskuvaa. Käytäthän asiantuntijaa apunasi lopullisen päätöksen tekemisessä, ettet karahda kiville!